PANEELI eli korokekeskustelu on mielenkiintoisen monipuolinen työtapa. Yhden luennoitsijan monologin sijaan kuullaan yleensä usean (usein 4-6) osallistujan puheenvuoro.
Puheenjohtaja pitää ensin lyhyen johdannon ja esittelee keskustelijat. Sitten seuraa 30-40 minuutin korokkeella olevien välinen keskustelu. Tämän jälkeen varataan yleisölle mahdollisuus osallistua. Tavallisin formaatti on yleisökysymys. Teknisempi ns. seinä, jonne yleisö voi heittää kommentteja ja kysymyksiä. Paneelia moderoi yleensä erillinen juontaja. Ja lopuksi puheenjohtaja esittää lyhyen yhteenvedon.
Esimerkki
OLEN itse mukana juontajana Educassa lauantaina 27.1.2018 klo 11.15 – 12 Tavoite 24 paneelissa, jonka teemana on "Kaikille avoin koulu – Mission possible. 15 vakavaa estettä ja 15 loistavaa ratkaisua." pari viikkoa sitten meille sopivaa paneelimallia. Aikaa on tasan 45 minuuuttia. Juoksutus on tällainen:
1. Järjestävän seuran toiminnanjohtaja esittelee teeman ja osallistujat.
2. Paneliin on kutsuttu edustajat viiteen rooliin. Mukana on kansanedustaja (säädökset ja hallinto), opettaja (menetelmät, toimintakulttuuri), opettajien edunvalvoja (opettajien työn edellytykset), rehtori (työyhteisön johtaminen), vanhempi (kodin ja koulun yhteistyökulttuuri)
3. Kullekin panelistille on annettu etukäteen rooliin perustuva ennakkokysymys. Tehtävänä on
tuottaa ennakkokysymyksen aihepiiristä kolme vakavaa estettä osallistavalle opetukselle ja vastaavasti kolme kekseliästä ratkaisua niiden voittamiseen. Heitä pyydetään erityisesti keskittymään sellaisiin esteisiin ja ratkaisuihin, jotka ovat oman roolin vaikutusmahdollisuuksien piirissä.
4. Kukin panelisti pitää noin 3 minuutin alustuksen, ja laatii siitä etukäteen yhden ppt-dian.
5. Yleisö ottaa värikorteilla kantaa esitettyihin ongelmiin ja ratkaisuihin. Lisäksi ihmiset voivat tehdä kirjallisia kysymyksiä/ideoita/kommentteja, jotka toimitetaan juontajalle,
6. Paneelin lopuksi tilausuuden avannut myös pitää asiat yhteenvetävän kommentointipuheenvuoron.
Paneelin tulokset dokumentoidaan.
