sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Blogin esipuhe

2000-luvun toimintakulttuuriin kuuluu, että minun kasa on myös sinun kasa. Ja päinvastoin.  Kokoan tähän blogiin sellaisia työtapaideoita, jotka ovat kolahtaneet minuun hyvin suunnitelluissa koulutustilaisuuksissa ja/tai joista minulla on itselläni hyviä kokemuksia kouluttajana. Tavoite on saada kokoon sata älykästä työtapaa ja kuvata ne niin, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa.

ÄLYKKÄITÄ? Tarkoitan älykkäällä työtavalla sellaisia menetelmiä, jotka innostavat vaativaan kuunteluun, dialogiin  ja toisilta oppimiseen. Usein ne ovat toiminnallisia.  Työtavat ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Ensimmäisiksi olen poiminut sellaisia, joita olen ajatellut käytettäväksi juuri kalenterissa olevissa tilaisuuksissa, mm. opetussuunnitelman päivitystyössä ja johtamiskoulutuksessa. Naputtelen kuvauksia pikku hiljaa.

Useitä työtapoja voi käyttää koulutuksessa moneen eri tarkoitukseen. Ne luokitellaan  tunnisteiden avulla:  tutustumiseen, informaation haltuunottoon, osaamiseen näyttöön, reflektioon jne.

Kaikki palaute on tosi arvokasta-ja vinkit muista älykkäistä työtavoista otetaan ilolla vastaan.

torstai 1. helmikuuta 2018

106. Kolbin kokemuksellinen oppiminen

KOLB on kehittänyt John Deweyn  "learnig by doing"- oppiminäkemyksen pohjalta monikäyttöisen oppimisen mallin.

SE kuvaa fiksusti tapaa, jolla ihminen voi jatkuvasti kehitellä omaa tietämystään kohti ns. käyttöteoriaa. 

105 Käsitekartta















Novak, J.D. ja Gowin, D.B. (1995 ). Opi oppimaan. Helsinki: Gaudeamus

OLETAN, että käsitekartta on tuttu ihan kaikille opettajille. Sen keksijä oli nimenomaan  Novak.  Käsitekartan idea on pähkinänkuoressa se, että kirjoittamalla  johonkin tutkittavaan asiaan liittyvät käsitteet ja  niiden väliset suhteet ns. väitelinkkien avulla, oppilas tulee tietoiseksi siitä, mitä tietää.

Käsitteet ovat keskiössä, koska ihmiset ajattelevat käsitteillä. Käsitekartat palvelevat käsitteiden ulkoistamista ja ne parantavat ajattelua.

Käsitekarttaa tehdessä huomaa asioita. Kyseessä on luova prosessi.  Oivallukset herättävät  tunteita, ja näin syntyy mielekästä oppimista. Paperille piirtyy  oma (aiempi) käsitys, johon uudet faktat on tarkoitus suhteuttaa. Käsitykseen voi liittyä väärinkäsityksiä, ja tämä taas helpottaa opettajan työtä.

”Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se mitä oppija jo tietää”
– Ausubel 1968

Novakin mallissa käsitekarttaan kirjataan siis käsitteet, piiretään yhteyttä osoittavat viivat - jos halutaan niin nuolina- sekä kirjoitetaan lause (väitelinkki), joka kuvaa napakasti käsitteiden välistä suhdetta. Käsitteet tulisi sijoittaa paperille hierarkisesti niin, että avainkäsitteet ovat paperin yläosassa. Tähän laittamassani kirjasta poimitussa Taide-sanan käsitekartassa olen itse voimistanut hierarkisuutta graafisin keinoin.

Opettaja voi käyttää käsitekarttaa moniin tarkoituksiin. Niiden avulla voidaan kartoittaa oppilaiden ennakkotiedot. Yksi tekniikka on antaa esim. kuusi käsitettä ja pyytää oppilaita kirjaamaan niiden välille linkkilauseet. Opiskelijat pannaan näin penkomaan tiedollisia rakenteitaan. Käsitekarttaa voi käyttää myös muistiinpanojen tekemiseen pikakirjoituksen tapaan. Sen avulla voidaan tehdä yhteenveto opitusta.  Käsitekarttaa voidaan  tehdä yksin tai  yhdessä.

Käsitekartta myös monipuolistaa arviointia ja nostaa näkyviin oppilaiden virhetulkinnat.

Novakin mukaan hyvä käsitekarttaa on suppea, täsmällinen.  Visuaalisena siitä näkee yhdellä silmäyksella aiheen hierarkiset suhteet.

PS. Alla esimerkki nykyään tehtävistä käsitekartoista


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

104. Paneeli

PANEELI on mielenkiintoisen monipuolinen työtapa. Yhden luennoitsijan monologin sijaan kuullaan yleensä usean osallistujan puheenvuoro. Tavallisesti paneelissa he käyvät myös keskustelua, pahimmillaan väittelyä, parhaimmillaan dialogia. Useimmiten paneeli varaa aikaa myös dialogiin yleisön kanssa. Tavallisin formaatti on  yleisökysymys. Teknisempi ns. seinä, jonne yleisö voi heittää kommentteja ja kysymyksiä. Paneelia moderoi yleensä erillinen juontaja.

OLEN itse mukana juontajana  Educassa lauantaina 27.1.2018 klo 11.15 – 12  Tavoite 24 paneelissa, jonka teemana on "Kaikille avoin koulu – Mission possible.  15 vakavaa estettä ja 15 loistavaa ratkaisua." pari viikkoa sitten meille sopivaa paneelimallia.  Aikaa on tasan 45 minuuuttia. Juoksutus  on tällainen:

1. Järjestävän seuran toiminnanjohtaja esittelee teeman ja osallistujat.
2. Paneliin on kutsuttu edustajat viiteen rooliin. Mukana on kansanedustaja (säädökset ja hallinto), opettaja (menetelmät, toimintakulttuuri), opettajien edunvalvoja (opettajien työn edellytykset), rehtori (työyhteisön johtaminen), vanhempi (kodin ja koulun yhteistyökulttuuri)
3. Kullekin panelistille on annettu etukäteen rooliin  perustuva ennakkokysymys. Tehtävänä on
tuottaa ennakkokysymyksen aihepiiristä kolme vakavaa estettä osallistavalle opetukselle ja vastaavasti kolme kekseliästä ratkaisua niiden voittamiseen. Heitä pyydetään erityisesti keskittymään sellaisiin esteisiin ja ratkaisuihin, jotka ovat oman roolin vaikutusmahdollisuuksien piirissä.
4. Kukin panelisti pitää noin 3 minuutin alustuksen, ja laatii siitä etukäteen yhden ppt-dian.
5. Yleisö ottaa värikorteilla kantaa esitettyihin ongelmiin ja ratkaisuihin. Lisäksi ihmiset voivat tehdä kirjallisia kysymyksiä/ideoita/kommentteja,  jotka toimitetaan juontajalle,
6. Paneelin lopuksi tilausuuden avannut myös pitää asiat yhteenvetävän kommentointipuheenvuoron.

Paneelin tulokset dokumentoidaan.

maanantai 7. elokuuta 2017

103. Taidon opettaminen

VARSINKIN nyt, kun uusi ops on nimenomaan taitopohjainen, on tarpeen pohtia, miten temppu tehdään. Didaktiikassa kun on enemmän keskitytty kysymykseen, kuinka tieto tarttuu päähän. Historiasta löyty tällaisia keinoja.

Demonstraatiosta
Ensin kovasti yksinkertaistaen/hidastaen
Esimerkistä (opettaja, idoli)
Harjoittelemalla (pelkän jäljittelyn sijaan)
Itse opettelemalla
Jäljittelemällä/imitaatiolla/matkimalla
Katsomistilanteista  (vierailut)
Kirjallisen työohjeen mukaan toimiminen
Kirjoittamalla tärkeät asiat muistiin
Kokemuksia reflektoimalla
Kokeilemalla
Kuvista
Leikkimällä
Neuvonta, kun ei pääse omin voimin eteenpäin
Mallia ottamalla/malleista oppimalla
Mielikuvaharjoittelulla
Näyttäminen- jäljitteleminen
Näyttämisestä, jota tuetaan puheella
Näyttämällä toiselle
Ohjeista (selkeät)
Ohjekirjan avulla
Oikeasti tekemällä (leipomalla, pajoissa, puutarhassa), autenttiset tilanteet
Opettamalla toista
Oppipoika- kisälli- mestari-malli
Osiin/vaiheisiin jakaminen ja osien nimeäminen
Palautteesta (mm. korjaus)
Perässä tekemällä
Roolileikit
Saamalla kiitosta, palkintoja...
Samaan tahtiin tekemällä
Seuraamalla edistymistä
Simulaatiosta
Takaiskuun etukäteen valmistautumalla
Toisen avulla (avustettu  itseoppiminen)
Toistaminen
Totuttaminen
Työharjoittelu
Yhdessä tekemällä (osallistumalla toimintaan)
Yrittämällä  ja erehtymällä ja epäonnistumisista opiksi ottamalla


AIKANAAN professori Peep Koort esitteli yksinkertaisen idean, joka voi toimia vielä paremmin.

Peep Koortin  nelivaihe-metodi

1. Opettaja näyttää ja selostaa.
2. Opettaja näyttää oppilas selostaa.
3. Oppilas suorittaa ja selostaa.
4. Oppilas harjoittelee omin päin..

maanantai 17. heinäkuuta 2017

102. Osaamispotentian määrittely

KIRJASSA...

Borgman, M. ja  Packalen, E. (2002).  Parhaat käytännöt työyhteisön kehittä- miseen Helsinki: Tammi 

...on paljon älykästä. Minuun kolahti erityisesti   osaamissärmiön idea. Särmiössä on kolme ulottuvuutta: taitoakseli, tietoakseli ja hinkuakseli.

Muokkasin ideaa. Lisäsin mukaan neljännen akselin, joka kuvaa esim. niitä reunaehtoja, joissa opetustyötä  oikeasti tehdään (esim.  väistötiloissa, ylisuurissa luokissa...).

KOULUTUSTILAISUUDEN voisi aloittaa niin, että jokainen arviosi sovitulla asteikolla,  millainen oma osaaminen päivän teemasta (esim. uudesta opetussuunnitelmasta)  on jo ennen kuin kukaan opettaa mitään. Omalle  osaamispotentiaalille laskettaisiin indeksi  kertomalla kullekin ulottuvuudelle  itse annetut  pisteet keskenään  (muutin asteikon 0 - 4:ksi). Jos siis arvioisin tilanteeni olevan puolivälissä maksimista saisin esim. 2*2*2*2 = 16 pistettä, kun maksimi on tuo 256. Jos annan yhdellekin ulottuvuudelle 0, tulo on myös 0.

Flapille voisi sitten  koota, millainen jakautuma koko porukalla on (esim. sarakkeet  alle sata, 101- 200, 201- 300, yli 300. Näin saataisiin aika näppärästi selville, mihin kouluttajan  kannatta  päivän aikana erityisesti  keskittyä:
- syventämään ymmärrystä
- vahvistamaan konkreetteja taitoja
- muokkaamaan  asenteita uudelle myönteisemmiksi
- purkamaan esteitä uuden käyttöönoton tieltä.

Kun indeksi on laskettu, kirjoitetaan se muistiin. Koulutustilaisuuden lopussa tehtävisiin kertolasku uudestaan, ja katsottaisin, kasvoiko osaaminen päivän ansiosta.


lauantai 27. toukokuuta 2017

101. Yhteistoiminnallinen opintomatka

MONEEN koulutus-/valmennuskokonaisuuteen kuuluu  vierailuja  ja jopa viikonkin mittaisia  opintomatkoja. Sellainen kuului myös 1990-luvun lopulla espoolaisille rehtoreille suunnattuun pd-rehtorikoulutukseen, jota veti mm. Jorma J. Ahonen.

ME noin 20 matkaanlähtijää pidimme yhteisen istunnon, jossa pohdimme yhdessä, mitä kukin haluaa matkalla Iso-Britanniaan oppia. (Nykykielellä: keksimme siis oman kysymyksen oman kiinnostuksemme pohjalta.)

Sovimme, että jokainen hankkii tavalla tai toisella siihen vastauksen (vrt. tutkiva ryhmä)  ja että sitten jaamme ne vastaukset toisillemme.

Mutta emme vain toisillemme,  vaan koska olin tuohon aikaan Luokanopettaja-lehden päätoimittaja, varasi näin yhteistoiminnallisesti  tuotetulle raportille tilaa joulukuun kehdessä kolme aukemaan. Näin jaoimme oman "tutkimusmatkamme" tulokset myös kaikille muille tuon lehden lukijoille. Jokainen matkalle lähtenyt kirjoitti oman osuutensa, kuvitti juttua omilla kuvillaan ja pohti jutussa myös mitä voisimme englantilaisilta oppia ja mitä he meiltä (vrt. NPDL).

Tutkimuskysymyksiämme olivat mm.
- Millainen on oppilaan koulupäivä?
- Millaisia koulurakennukset ovat?
- Millainen on brittikoulun rakenne? Entä koulutusjärjestelmän?
- Miten testaus toimii?
- Kuinka Ofstead-tarkastukset koetaan?
- Millainen on opettajan palkka, työ ja viihtyvyys?
- Millaisia koulukirjastot ovat?
- Miten koulua ja koulutoimea johdetaan?
- Millainen on johtokunnan rooli?
- Miten koti ja koulu tekevät yhteistyötä?
- Miten erityisopetus toteutetaan.

KOKOSIMME lopuksi muistiin yhdessä  ideat, joita saimme ja mitä me voisimme antaa.  Briteistä olisimme halunneet tuoda Suomeen
- oppilaiden käytöksen,
- tapakasvatuksen
- oppilaiden käytön opastustehtävissä
- kodin ja koulun yhteistyömuotoja
- ylpeyttä omasta koulusta
- oppilastöiden esillepanotaidon
- vieraiden vastaanottoon paneutumisen
- pienten koululaisten toiminnallisen, monipuolisen pihan
- muiden(kin) kuin oppikirjojen käytön
- iskulauseet
- turvallisuuslistan
- kirjaston toimintaideoita
- kauniin somistuksen ja sisustuksen
- viisi suunnittelupäivää.