maanantai 17. heinäkuuta 2017

102. Osaamispotentian määrittely

KIRJASSA...

Borgman, M. ja  Packalen, E. (2002).  Parhaat käytännöt työyhteisön kehittä- miseen Helsinki: Tammi 

...on paljon älykästä. Minuun kolahti erityisesti   osaamissärmiön idea. Särmiössä on kolme ulottuvuutta: taitoakseli, tietoakseli ja hinkuakseli.

Muokkasin ideaa. Lisäsin mukaan neljännen akselin, joka kuvaa esim. niitä reunaehtoja, joissa opetustyötä  oikeasti tehdään (esim.  väistötiloissa, ylisuurissa luokissa...).

KOULUTUSTILAISUUDEN voisi aloittaa niin, että jokainen arviosi sovitulla asteikolla,  millainen oma osaaminen päivän teemasta (esim. uudesta opetussuunnitelmasta)  on jo ennen kuin kukaan opettaa mitään. Omalle  osaamispotentiaalille laskettaisiin indeksi  kertomalla kullekin ulottuvuudelle  itse annetut  pisteet keskenään  (muutin asteikon 0 - 4:ksi). Jos siis arvioisin tilanteeni olevan puolivälissä maksimista saisin esim. 2*2*2*2 = 16 pistettä, kun maksimi on tuo 256. Jos annan yhdellekin ulottuvuudelle 0, tulo on myös 0.

Flapille voisi sitten  koota, millainen jakautuma koko porukalla on (esim. sarakkeet  alle sata, 101- 200, 201- 300, yli 300. Näin saataisiin aika näppärästi selville, mihin kouluttajan  kannatta  päivän aikana erityisesti  keskittyä:
- syventämään ymmärrystä
- vahvistamaan konkreetteja taitoja
- muokkaamaan  asenteita uudelle myönteisemmiksi
- purkamaan esteitä uuden käyttöönoton tieltä.

Kun indeksi on laskettu, kirjoitetaan se muistiin. Koulutustilaisuuden lopussa tehtävisiin kertolasku uudestaan, ja katsottaisin, kasvoiko osaaminen päivän ansiosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti