VARSINKIN ohjelmiin, joissa on useita lähipäiviä, kannattaa suunnitella erillinen välitehtävä. Se ei saisi olla kovin työläs. Hyvä välitehtävä on sellainen, jossa voi soveltaa jo oppimaansa ja samalla syntyy aineistoa, jota voidaan työstää seuraavalla kerralla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste välitehtävä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste välitehtävä. Näytä kaikki tekstit
lauantai 15. tammikuuta 2011
74: Haastattelu
PITKÄKESTOISISSA koulutuksissa voidaan antaa välitehtäväksi haastatella koulutusteeman kannalta osaavaa ammattilaista (esim. kokenutta tutoria). Tehtävänanto on väljä: Osallistuja voi pyytää esimerkiksi vinkkejä siitä, kuinka kannatta toimia ja mitä ei kannata tehdä.
Haastattelun voi toteuttaa paperilla ja kynällä, mutta myös puhelimitse tai kuvaamalla älypuhelimella.
Haastattelun voi toteuttaa paperilla ja kynällä, mutta myös puhelimitse tai kuvaamalla älypuhelimella.
75: Varjostus
PAL-MENETELMÄ
PAL-menetelmä Peer-Assisted-Leadership) on kehitetty Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, ja sitä on sovellettu useissa rehtorikoulutusohjelmissa myös Suomessa 1990-luvulta alkaen. PAL-prosessissa rehtorit työskentelevät pareina havainnoiden (tai varjostaen) toisiaan vuorotellen tavallisina työpäivinä. Varjostusten jälkeen pidetään haastattelutuokiot, joissa käydään läpi muistiinpanojen pohjalta varjostuksen aikaiset tapahtumat. Prosessin loppupuolella laaditaan kuvaus kollegan toiminnasta yleensä niin, että kuvaus rakennetaan yhden tai useamman kollegan työssä havaitun teeman tai painopistealueen ympärille.
Yleensä prosessi toteutetaan kouluttajan ohjauksessa niin, että samassa ryhmässä on 6–10 paria, jotka opiskelevat yhdessä havainnointi- ja haastattelutekniikoita ja vaihtavat kokemuksia prosessista ja rehtorin työhön liittyvistä asioista yleensä.
PAL-prosessissa kollega on neutraali ’varjo’, joka pyrkii kuvaamaan ilmiöt sellaisenaan ottamatta kantaa tai arvostelematta. Kollega toimii peilinä, joka auttaa näkemään omaan työhön liittyvät asiat laajemmissa yhteyksissä. Prosessin aikana luodaan tilanteita, joissa on mahdollisuus tarkastella omaa työtä arjen rutiineista poikkeavasti. Haastattelutilanteissa keskitytään ilman kiirettä tilanteiden analyy- siin ja monipuolisen taustatiedon käyttöön. Arjen kiireiden lomaan luodaan tilanteita, joissa on aikaa pohdiskella johtamisen näky- mätöntä puolta. Tavoitteena ei ole mallintaa hyvän rehtorin toimintatapoja. Sen sijaan pyritään lisäämään osanottajien työn itseymmärrystä ja kykyä rakentaa kokonaiskuvaa omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Lähtökohtana on se, että ei ole olemassa yhtä oikeata tapaa toimia rehtorina. Tutkimusten mukaan menestyvät ja työssään hyvin viihtyvät rehtorit osaavat yhdistää omat arkirutiininsa osaksi koko koulun toimintaa aina oppilastasolle saakka. Niin ikään he toimivat aktiivisesti erilaisissa kollegiaalisissa ryhmissä (Taipale 2000, 56–57).
Tärkein asia on havainnointimenetelmään ja muistiinpanojen laatimiseen kuuluvien käytänteiden selventäminen. Varjostaminen kuvaa hyvin terminä kollegan roolia vierailun aikana. ”Varjo” liikkuu var- jostusjakson ajan (yleensä 2–4 tuntia) kolle- gansa mukana ja tekee muistiinpanoja, mutta ei osallistu keskusteluihin eikä tee kysymyksiä (esimerkki muistiinpanoista liitteessä II). Täsmällisistä pelisäännöistä parit sopivat keskenään.
LÄHTEITÄ
Taipale, A. 2000. Peer-Assisted Leadership -menetelmä rehtorikoulutuksessa. Erään koulu- tusprosessin taustakontekstin kuvaus, teoreettiset perusteet sekä toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 213. Hakapaino.
PAL-menetelmä Peer-Assisted-Leadership) on kehitetty Yhdysvalloissa 1980-luvun alussa, ja sitä on sovellettu useissa rehtorikoulutusohjelmissa myös Suomessa 1990-luvulta alkaen. PAL-prosessissa rehtorit työskentelevät pareina havainnoiden (tai varjostaen) toisiaan vuorotellen tavallisina työpäivinä. Varjostusten jälkeen pidetään haastattelutuokiot, joissa käydään läpi muistiinpanojen pohjalta varjostuksen aikaiset tapahtumat. Prosessin loppupuolella laaditaan kuvaus kollegan toiminnasta yleensä niin, että kuvaus rakennetaan yhden tai useamman kollegan työssä havaitun teeman tai painopistealueen ympärille.
Yleensä prosessi toteutetaan kouluttajan ohjauksessa niin, että samassa ryhmässä on 6–10 paria, jotka opiskelevat yhdessä havainnointi- ja haastattelutekniikoita ja vaihtavat kokemuksia prosessista ja rehtorin työhön liittyvistä asioista yleensä.
PAL-prosessissa kollega on neutraali ’varjo’, joka pyrkii kuvaamaan ilmiöt sellaisenaan ottamatta kantaa tai arvostelematta. Kollega toimii peilinä, joka auttaa näkemään omaan työhön liittyvät asiat laajemmissa yhteyksissä. Prosessin aikana luodaan tilanteita, joissa on mahdollisuus tarkastella omaa työtä arjen rutiineista poikkeavasti. Haastattelutilanteissa keskitytään ilman kiirettä tilanteiden analyy- siin ja monipuolisen taustatiedon käyttöön. Arjen kiireiden lomaan luodaan tilanteita, joissa on aikaa pohdiskella johtamisen näky- mätöntä puolta. Tavoitteena ei ole mallintaa hyvän rehtorin toimintatapoja. Sen sijaan pyritään lisäämään osanottajien työn itseymmärrystä ja kykyä rakentaa kokonaiskuvaa omasta toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Lähtökohtana on se, että ei ole olemassa yhtä oikeata tapaa toimia rehtorina. Tutkimusten mukaan menestyvät ja työssään hyvin viihtyvät rehtorit osaavat yhdistää omat arkirutiininsa osaksi koko koulun toimintaa aina oppilastasolle saakka. Niin ikään he toimivat aktiivisesti erilaisissa kollegiaalisissa ryhmissä (Taipale 2000, 56–57).
Tärkein asia on havainnointimenetelmään ja muistiinpanojen laatimiseen kuuluvien käytänteiden selventäminen. Varjostaminen kuvaa hyvin terminä kollegan roolia vierailun aikana. ”Varjo” liikkuu var- jostusjakson ajan (yleensä 2–4 tuntia) kolle- gansa mukana ja tekee muistiinpanoja, mutta ei osallistu keskusteluihin eikä tee kysymyksiä (esimerkki muistiinpanoista liitteessä II). Täsmällisistä pelisäännöistä parit sopivat keskenään.
LÄHTEITÄ
Taipale, A. 2000. Peer-Assisted Leadership -menetelmä rehtorikoulutuksessa. Erään koulu- tusprosessin taustakontekstin kuvaus, teoreettiset perusteet sekä toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 213. Hakapaino.
78: Auki jääneet kysymykset
KOULUTUSPÄIVÄN päätteeksi on hyvä antaa osallistujille aikaa pohtia, mitä itselle tärkeää he oppivat. Mutta tärkeää on koota myös heitä vaivanneita kysymyksiä, jotka jäivät auki. Jos ohjelmaan kuuluu useita tapaamisia, kouluttaja lupaa etsiä vastaukset noihin kysymyksiin. Ne voidaan myös antaa välitehtäviksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)