87: Omat tavoitteet

Konstruktivismin läpilyönnin jälkeen varsin usea koulutustilaisuus alkaa kurssilaisten omien tavoitteiden koonnalla flapille. Koulutuksen päätteeksi niihin palataan. Saimmeko vastaukset kysymyksiin, jotka meitä kiinnostivat?

88: Dialoginen keskustelu

VAIKEISTA asioiosta on vaikea käydä tavallista keskustelua. Tunteet kuumenevat. Dialoginen keskustelu on tällöin mainio työtapa.

Tavanomainen keskustelu

Dialogisen keskustelun vastakohtana on tavanomainen keskustelu. Siinä keskitytään vaarallisesti jonkin näkökannan puolesta puhumiseen. Siinä yritetään murskata tai vähätellä toisten esittämiä mielipiteitä ja ideoita - ja jopa niiden esittäjän persoonaa.

Flickin toimintaohjeita  tavanomaiselle keskustelulle 

- vapaasti tulkinnut Heikkilä & Heikkilä 2001, 61

1. Vähättele ja suhtaudu kevyesti kaikkeen, mitä muut sanovat

2. Kyseenalaista kaikkea sellaista, mitä muut pitävät tosiasioina

3. Kerro muille, että heillä ei ole käytössään tarpeeksi tosiasioita

4. Kerro muille, että heidän esittämänsä tosiasiat ovat puutteellisia

5. Epäile, onko muiden esittämät asiat varmoja ja testattuja

6. Osoita muille heidän tietämättömyytensä

7. Älä ota huomioon kaikkea sitä, mitä muut sanovat

8. Tee johdattelevia kysymyksiä

9. Vaihda puheenaihetta

10. Etsi keinoja, joilla voit neutraloida mielipiteet, esim. ” sitähän tapahtuu kenelle tahansa”

Dialoginen keskustelu

Dialogisessa keskustelussa ei yritetä voittaa ketään. Ryhmässä yritetään yhdessä ymmärtää erilaisia näkemyksiä samasta asiasta. Dialogissa kenenkään  ei tarvitse olla oikeassa. Omia näkemyksiä ei tarvitse puolustella, mutta perustelut  auttavat paremmin ynmärtämääbn  toisiamme.

Jotta dialogi onnistuu, osallistujien on suostuttava yhteisiin pelisääntöihin.
- on oltava valmis huomaamaan, että omissakin ajatuksissa on "mössöä".
- on siedettävä sitä, että kaikki eivät ajattele niinkuin minä itse

Dialogin  tärkeät ydinosaamisalueet ovat:
(Heikkilä & Heikkilä 2001)

1. Kuunteleminen
Kuunteleminen edellyttää  kuuloaistia.Kuunteleminen edellyttää keskinäistä luottamista ja kunnioittamista.  Kuuntele toista toisena

2. Avoimuuden sietäminen
On opeteltava pitäytymään toisten arvostelusta.

3. Omalla äänellä oman ajattelun ilmaiseminen
Pane oma persoonasi likoon. Uskalla puhua omana itsenäsi, tuo esille oma äänesi.
Jokaisella on lupa valita oma osallistumisaktiivisuutensa s 190

Eräitä Flickin ( 1998) ohjeita, kuinka voi psyykata itseään dialogiin

1. Rauhoitu, rentoudu. Sinulla ei ole mitään menetettävää dialogissa. Toisen ymmärtäminen ei tarkoita, että sinun täytyy ruveta ajattelemaan samalla tavalla. Ota  kuulemasi vastaan  sanojan totuutena.
2. Lykkää kritiikkiäisi, jotta voit olla avoin kaikelle kuulemallesi
3. Kuuntele osallistuvasti ja ihmettelevästi
- reflektoi- älä reagoi
- älä etsi virheitä älälä suunnittele  vastatodisteita.
4. Kysy, pyydä lisäselvitystä mm. siitä, miten kertoja on päätynyt esittämäänsä näkemykseen
5. Kuuntele enemmän kuin puhut
6. Tarkista, että olet ymmärtänyt oikein
7. Kysy avoimia kysymyksiä- ei johdattelevia.
8. Tuo omalla vuorollasi esiin omat  ideasi.

89: Aivoriihi

AIVORIIHESSÄ on tarkoitus koota käsityksiä tai tuottaa ideoita joko Flapeille tai pöydillä oleville papereille (learning cafe). Riihi voi edetä seuraavasti:

1. Annetaan kysymykset (eri flapeillä eri)
2. Kierretään flapeilla. Keksitään ratkaisuja kritiikittä. Luetaan muiden ideoita ja jatketaan niitä. Kullakin flapilla on oma kirjuri.
3. Valitaan parhaat ideat (helpoimmat tai tehokkaimmilta tuntuvat)

Kolmosvaihe voidaan toteuttaa myös seuraavasti (tai ylipäätään ideoiden kokoamisen jälkeen)
1. Kootaan ideat
2. Sovitaan valinnan kriteerit: helppous ja vaikuttavuus
3. Sijoitetaan ideat taulukkoon, jonka ulottuvuudet ovat
- toteutus helppoa- X- toteutus vaikeaa
- vaikuttavuus suuri- X vaikuttavuus pieni
4. Todetaan, mitkä ideoista ovat parhaita ja toteuttamiskelpoisimpia (helpot ja suuri vaikuttavuus)

90: Opponoivat ryhmät

JAETAAN  porukka ryhmiin (parillinen määrä ryhmiä)

Kukin ryhmä ratkaisee annetun tehtävän
Kukin ryhmä esittelee ratkaisunsa toiselle ryhmälle

Ryhmät vetäytyvät pohtimaan toisen ryhmän esitystä ja esittävät siitä
- hyvät puolet
- lisäkysymykset epäselviksi jääneistä asioista
- kriitiikki niin, että se vie esitystä eteenpäin.

91: Parviäly

PARVIÄLYLLÄ (kollektiiviälyllä) tarkoitetaan metodia,  tapaa ratkoa aitoja ongelmia keräämällä suurelta joukolta ihmisiä henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia esim. facebookissa.
Jokainen kertoo oman käsityksensä asiasta. Sitä parempi, mitä enemmän näkemyksissä on hajontaa.

Ihmisten ajatukset  ovat ikäänkuin dataa. Kun se on koottu, joku koordinoiva taho (esim. kouluttaja) käsittelee ja kokoaa ne yhteen- ja data muuttuu jäsentyneeksi tiedoksi, joka taas jaetaan kaikille osallistujille.

92: Vanhat ja uudet

TÄMÄ työtapa sopii nimenomaan talon sisäiseen koulutustuokioon tilanteessa, jossa henkilökuntaa vaihtuu.
1. jakaudutaan kahtia:  vanhat ja uudet. Kukin sijoittuu  vanhalle tai uudelle "puolelle" siten kuin kokee. Myös tila jaetaan kahtia.
2. jakaudutaan vielä pienempiin ryhmiin: 4-6 hengen ryhmiin. Kukin ryhmä pohtii:  Mitä odotat ja toivot uusilta/vanhoilta?
3. Kustakin ryhmästä  suurlähettiläs toiselle puolta rajaa. Haastatellaan häntä.

93: Kenen tarpeet jylläävät?

PASI Valtee on esittänyt työkalun, jonka avulla voidaan minusta pohtia mm. omassa talossa syrjintää.

Kyseessä on nelikenttä siitä, otetaanko talossa  huomioon omat ja muiden tarpeet. Nelikentän  hieno nimi on "Konfliktien hallintatapojen typpit" (Rahim 1985, mukaillen).

Kaikkia pyydetään pohtimaan tilanteita, joissa on itse ollut tahtojen taistelussa.  Mihin kohtaan nelikenttää oma tapa toimia sijoittuu?  Ulottuvuuksia on kaksi: omien tarpeiden huomioonottaminen ja toisen tarpeiden huomionottaminen.

"Parhaassa! ruudussa on kaksi vaihtoehtoa: Kompromissi  ja yhdentäminen. Kompromississa molemmat osapuolet tinkivät tavoitteestaan. Yhdentäminen on luova ratkaisu nähdä asiat uudella tavalla, jossa  kumpikaan ei tingi tavoitteistaan.