KOULUTTAJA roolissa on mukaelma klassisesta draamatyötavasta.
Opettaja-roolissa työtavan ideana on, että ohjaaja rakentaa yhdessä oppilaiden kanssa kuvitteellista, lapsia kiehtovaa teemaa - mutta aikuisen ehdolla. Jos lapset haluavat leikkiä murhaa, opettaja valitseekin esim. kohtauksia, jossa vainajan omaiselle viedään suruviestiä jne.
Opettaja on mukana fiktiossa myös valitsemassaan roolihahmossa, josta käsin hän haastaa, tukee ja kehittää draamatyöskentelyä. Hän pyrkii muuttamaan draama- kokemuksella esim. oppilaiden kielteisen asenteen vähemmistöjä kohtaan tai laajentamaan muutoin heidän ymmärrystään. Ymmärtämys syvenee, jos aihe kiinnostaa koko ryhmää ja sopii ryhmälle sekä
älyllisesti että emotionaalisesti. Ja jos lapset saadaan tekemään todella töitä.
Prosessi etenee niin, että ensin oppilaat ehdottavat aiheita, joista valitaan yksi. Opettaja miettiin etukäteen sopivia kohtauksia, joihin pitäisi aina liittyä jokin jännite ja yllätys.
Tarinaa juoksutetaan kohtaus kerrallaan. Opettaja kertoo tilanteen - tai käynnistää sen näyteleen. Opettajalla on aina itsellään tärkeä rooli. Hän jakaa siitä roolista käsin oppilaille rooleja. Oppilaat voiva olla kaikki esim. opettajia kahvilla ja opettaja rehtori. Rooli voidaan antaa myös yhdelle oppilaalle: ”Lehtori Soininen, mitä te ajattelette tästä?”
Kun kohtaus on sopivassa kohdassa, opettaja ottaa aikalisän. Kohtaus pysäytetään ja käydään keskustelua siitä, mitä tapahtui? Miltä tuntui jne.? Tämä reflektiovaihe on tärkeä.
Näyttelilä voidaan luokassa ja luokan ulkopuolella. Kohtausten välissä voidaan tehdä tarvittavaa rekvisiittaa: verisiä kirjeitä, uutislööppejä, uutislähetyksiä jne. Jokainen oppilas vuorollaan kirjoittaa sitten läksynä, kuinka tarina eteni sillä kertaa- muuten se unohtuu. Kun tarina loppuu, kannattaa kokota kaikki tuotokset luokan seinille, ihailla yhteistä tarinakirjaa, johon saa myös piirtää tai liimata kuvia. Muistellaan pitkää prosessia ja pohditaan, mitä opittiin.
Opettaja-roolissa työtavan ideana on, että ohjaaja rakentaa yhdessä oppilaiden kanssa kuvitteellista, lapsia kiehtovaa teemaa - mutta aikuisen ehdolla. Jos lapset haluavat leikkiä murhaa, opettaja valitseekin esim. kohtauksia, jossa vainajan omaiselle viedään suruviestiä jne.
Opettaja on mukana fiktiossa myös valitsemassaan roolihahmossa, josta käsin hän haastaa, tukee ja kehittää draamatyöskentelyä. Hän pyrkii muuttamaan draama- kokemuksella esim. oppilaiden kielteisen asenteen vähemmistöjä kohtaan tai laajentamaan muutoin heidän ymmärrystään. Ymmärtämys syvenee, jos aihe kiinnostaa koko ryhmää ja sopii ryhmälle sekä
älyllisesti että emotionaalisesti. Ja jos lapset saadaan tekemään todella töitä.
Prosessi etenee niin, että ensin oppilaat ehdottavat aiheita, joista valitaan yksi. Opettaja miettiin etukäteen sopivia kohtauksia, joihin pitäisi aina liittyä jokin jännite ja yllätys.
Tarinaa juoksutetaan kohtaus kerrallaan. Opettaja kertoo tilanteen - tai käynnistää sen näyteleen. Opettajalla on aina itsellään tärkeä rooli. Hän jakaa siitä roolista käsin oppilaille rooleja. Oppilaat voiva olla kaikki esim. opettajia kahvilla ja opettaja rehtori. Rooli voidaan antaa myös yhdelle oppilaalle: ”Lehtori Soininen, mitä te ajattelette tästä?”
Kun kohtaus on sopivassa kohdassa, opettaja ottaa aikalisän. Kohtaus pysäytetään ja käydään keskustelua siitä, mitä tapahtui? Miltä tuntui jne.? Tämä reflektiovaihe on tärkeä.
Näyttelilä voidaan luokassa ja luokan ulkopuolella. Kohtausten välissä voidaan tehdä tarvittavaa rekvisiittaa: verisiä kirjeitä, uutislööppejä, uutislähetyksiä jne. Jokainen oppilas vuorollaan kirjoittaa sitten läksynä, kuinka tarina eteni sillä kertaa- muuten se unohtuu. Kun tarina loppuu, kannattaa kokota kaikki tuotokset luokan seinille, ihailla yhteistä tarinakirjaa, johon saa myös piirtää tai liimata kuvia. Muistellaan pitkää prosessia ja pohditaan, mitä opittiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti