Törmäsin Tommin (1988) ajatuksiin ensimmäisen kerran Heljä Linnansaaren väitöskirjassa. Tomm oivalsi, että psykologin käyttämät kysymykset eivät aina olekaan neutraaleja, vaan ne vaikuttavat eri tavoin asiakkaaseen. Voimme haluta saada tietoa. Voimme pyrkiä epäsuorasti auttamaan näkemään mahdollisuuksia. Voimme haluta antaa tietoa. Voimme pyrkiä muuttamaan toista.
Ns. interventiivinen haastattelu viittaa lähestymistapaan, missä kaikki, mitä ammattihenkilö tekee tai sanoo ja mitä hän ei tee tai ei sano, käsitetään interventiona. Näin hän itse alkaa tarkkailla myös omaa käyttäytymistään osana vuorovaikutustilannetta.
Kysymykset ovat joko lineaarisia tai sirkulaarisia. Lineaarisella kysymyksillä pyritään selvittämään syy-seuraus –suhteita asioissa. Peruskysymyksiä ovat tällöin: Kuka teki mitä? Missä? Milloin? Miksi?
Sirkulaarisuus viittaa ammattihenkilön aktiiviseen havainnointiprosessiin ja omien näkemysten kriittiseen arviointiin. Asiakkaan kertomus muuttaa ja muokkaa ammattihenkilön käsitystä asiakkaan tilanteesta. Sirkulaarisilla kysymyksillä on vapauttava vaikutus asiakkaaseen.
Tomm suosittelee ns. reflektiivisiä kysymyksiä
Esittäessään kysymyksiä, joilla on tarkoitus avata uusia mahdollisuuksia asiakkaan kuntoutumisprosessissa ammattihenkilö käyttää ns. reflektiivisiä kysymyksiä. Niiden tarkoituksena on auttaa asiakasta itse luomaan uusia ajattelu- ja käyttäytymismalleja itselleen. Asiakkaalle voidaan esittää esim. ns. tulevaisuus-kysymyksiä, joiden avulla häntä ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Häntä pyydetään kuvittelemaan tilanteensa tulevaisuudessa ilman sitä ongelmaa, jonka vuoksi hän on tullut vastaanotolle ja kertomaan siitä. Tulevaisuus-kysymyksiä voidaan käyttää myös valamaan toivoa ja herättämään optimismia. Kysymykset esitetään tällöin ”Kun …” ei ”jos…” –muodossa.
Muita kysymystyyppejä ovat:
- strategiset kysymykset: suora kysymys, jolla psykologi haluaa vaikuttaa potilaaseen niin, että tämä muuttuu
- neutraalit kysymykset; kysymys, jolla psykologi kerää tietoa potilaalta.
- kysymystyyppi, jolla psykologi kerää epäsuorasti tietoa potilaasta.
Refleksiiviset kysymykset koulutuksessa
Tommin suosittelemia refleksiivisiä kysymyksiä voidaan käyttää myös koulutuksessa. Kurssilaisille annetaan pohdintatehtäviä, jotka "avaavat silmät". Tällaisia kysymyksiä ovat esim.
- Onko joku tutuistasi innostunut TVT:stä? Miksi ? (kun opettaja möyrii tietokonekurssilla vastahankaisesti)
- Muistatko aikaisemmin vastustaneesi jyrkästi jotain asiaa, josta olet kuitenkin joutunut vaihtamaan mielipiteesi.
Sovellus opetussuunnitelmatyöhön
Voi olla, että kaikki opettajat eivät ole tavattoman innostuneita alkavasta ops-työstä. Silmiä voi avata epäsuorasti mm. teettämällä porukalla oman koulun itsearvointitehtävän koulun toimintakulttuurista.
KIRJALLISUUTTA
Tomm, K. (1988). Interventiivinen haastattelu. Mannerheimin lastensuojeluliitto. L- sarja n:o 3. Jyväskylä: Gummerus.
Ns. interventiivinen haastattelu viittaa lähestymistapaan, missä kaikki, mitä ammattihenkilö tekee tai sanoo ja mitä hän ei tee tai ei sano, käsitetään interventiona. Näin hän itse alkaa tarkkailla myös omaa käyttäytymistään osana vuorovaikutustilannetta.
Kysymykset ovat joko lineaarisia tai sirkulaarisia. Lineaarisella kysymyksillä pyritään selvittämään syy-seuraus –suhteita asioissa. Peruskysymyksiä ovat tällöin: Kuka teki mitä? Missä? Milloin? Miksi?
Sirkulaarisuus viittaa ammattihenkilön aktiiviseen havainnointiprosessiin ja omien näkemysten kriittiseen arviointiin. Asiakkaan kertomus muuttaa ja muokkaa ammattihenkilön käsitystä asiakkaan tilanteesta. Sirkulaarisilla kysymyksillä on vapauttava vaikutus asiakkaaseen.
Tomm suosittelee ns. reflektiivisiä kysymyksiä
Esittäessään kysymyksiä, joilla on tarkoitus avata uusia mahdollisuuksia asiakkaan kuntoutumisprosessissa ammattihenkilö käyttää ns. reflektiivisiä kysymyksiä. Niiden tarkoituksena on auttaa asiakasta itse luomaan uusia ajattelu- ja käyttäytymismalleja itselleen. Asiakkaalle voidaan esittää esim. ns. tulevaisuus-kysymyksiä, joiden avulla häntä ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan. Häntä pyydetään kuvittelemaan tilanteensa tulevaisuudessa ilman sitä ongelmaa, jonka vuoksi hän on tullut vastaanotolle ja kertomaan siitä. Tulevaisuus-kysymyksiä voidaan käyttää myös valamaan toivoa ja herättämään optimismia. Kysymykset esitetään tällöin ”Kun …” ei ”jos…” –muodossa.
Muita kysymystyyppejä ovat:
- strategiset kysymykset: suora kysymys, jolla psykologi haluaa vaikuttaa potilaaseen niin, että tämä muuttuu
- neutraalit kysymykset; kysymys, jolla psykologi kerää tietoa potilaalta.
- kysymystyyppi, jolla psykologi kerää epäsuorasti tietoa potilaasta.
Refleksiiviset kysymykset koulutuksessa
Tommin suosittelemia refleksiivisiä kysymyksiä voidaan käyttää myös koulutuksessa. Kurssilaisille annetaan pohdintatehtäviä, jotka "avaavat silmät". Tällaisia kysymyksiä ovat esim.
- Onko joku tutuistasi innostunut TVT:stä? Miksi ? (kun opettaja möyrii tietokonekurssilla vastahankaisesti)
- Muistatko aikaisemmin vastustaneesi jyrkästi jotain asiaa, josta olet kuitenkin joutunut vaihtamaan mielipiteesi.
Sovellus opetussuunnitelmatyöhön
Voi olla, että kaikki opettajat eivät ole tavattoman innostuneita alkavasta ops-työstä. Silmiä voi avata epäsuorasti mm. teettämällä porukalla oman koulun itsearvointitehtävän koulun toimintakulttuurista.
KIRJALLISUUTTA
Tomm, K. (1988). Interventiivinen haastattelu. Mannerheimin lastensuojeluliitto. L- sarja n:o 3. Jyväskylä: Gummerus.
Kiitos. Avasi hyvin aihetta!
VastaaPoista